Monista muista hienoista kertomuksista poiketen osakuntien alkutaipale ei lähde liikkeelle jo muinaisista roomalaisista. Tarina vie meidät keskiaikaiseen Pariisiin ja Sorbonnen yliopistoon, jossa opiskelijat järjestettiin kansakunniksi eli natio’iksi. Ensimmäisistä kansakunnista kolme oli ranskalaisia – France, Picardie sekä Normandie – ja yksi saksalainen, Germanie. Suomalaisia ei riittänyt Sorbonnessa luonnollisestikaan omaksi kansakunnaksi asti, vaikka yllättävän paljon pohjoisesta tulleita yliopistossa opiskeli. Pääsipä kaksi suomalaista aina Sorbonnen rehtoriksi asti. Jäseniksi liityttiinkin pohjoisimpaan eli saksalaiseen kansakuntaan.
Vähitellen sivistys kulkeutui uusien yliopistojen muodossa kohti pohjoista, ja uusiin yliopistoihin syntyi lisää kansakuntia, jotka olivat kanta-alueiltaan täsmällisempiä ja pienempiä. Kaukaiseen nurkkaamme syttyi tieteen valo vuonna 1640, kun Turkuun perustettiin Akatemia, joka toimi Uppsalan yliopiston sääntöjen eli ‘Constitutiones Carolinae’ mukaan. Samaan aikaan yliopistolaitoksen kanssa saapui Suomeen osakuntalaitos, vaikka ensimmäinen kirjallinen merkintä löytyykin vasta vuodelta 1643, jolloin konsistori nimitti osakunnille ensimmäiset inspehtorit.
Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan “yliopiston kullakin osakunnalla on inspehtori, jonka tulee olla yliopiston virkaan nimitetty professori. Inspehtorin tehtävänä on tukea ja valvoa osakunnan toimintaa sekä olla yhdyssiteenä yliopiston ja osakunnan välillä.” Ensimmäiset inspehtorit määrättiin valvomaan leväperäisesti opiskeluun suhtautuvia ylioppilaita Turun akatemiassa vuonna 1643. Tämän myötä osakuntalaitos Suomessa sai alkunsa.
Osakuntien historiaa Suomessa:
1640 perustettiin Turun Akatemia
1643 nimitettiin osakunnille ensimmäiset inspehtorit; 14 osakuntaa jaettiin 9 professorin kesken: Aboenses, Vestrogothi et Vermelandi, Vestmanni et Dalekarli, Uplandi, Ostrogothi ja Helsingii, Smolandi, Suder- ja Når-Finnar, Nericii, Alandi, Nylandi ja Bothinienses sekä Sudermanni.
1653 inspehtorijaossa oli mukana uusia suomalaisosakuntia: Viburgenses, Savolaxi, Tavasthi ja jo erillään Satacundi.
1680-luvulla astuivat tehtäviinsä ensimmäiset kuraattorit. Jokaisella osakunnalla on kuraattori. Kuraattori on kaiken nähnyt ja paljon kokenut vanhempi osakuntalainen, joka useimmiten on jo valmistunut tai pitkällä opinnoissaan. Pääsääntöisesti kuraattorin tehtävä on johtaa ja valvoa osakunnan toimintaa. Kuraattorilla on paljon myös edustuksellisia ja seremoniallisia tehtäviä.
1681 konsistori päätti, että osakuntiin kuulumattomien tuli liittyä sopiviin osakuntiin.
1688 konsistori uhkasi erottamisella osakuntiin kuulumattomia ylioppilaita.
1713 yliopisto suljettiin Isonvihan takia ja avattiin uudestaan vasta 1728.
1742 yliopisto suljettiin Pikkuvihan takia ja avattiin taas 1743.
1768 konsistori päätti kiistelyn jälkeen, että yhdellä inspehtorilla voi olla korkeintaan kaksi osakuntaa.
1798 Smoolantilainen osakunta liitettiin Sveogoottilaiseen osakuntaan, jonka kanta-alue kattoi tämän jälkeen kaikki Ruotsin valtakunnan läntiset osat. Muut vuonna 1643 perustetut läntisten maakuntien osakunnat olivat jo aiemmin sulautuneet Sveogoottilaiseksi osakunnaksi.
1800-luvun alussa oli 9 osakuntaa: Turkulainen, Austraalinen, Boreaalinen, Uusmaalainen, Satakuntalainen, Hämäläinen, Pohjalainen, Viipurilainen ja Sveogoottilainen.
1813 Turkulainen ja Austraalinen eli Aurajoen eteläpuolisten pitäjien osakunta yhdistyivät, ja uuden osakunnan nimeksi tuli Turkulainen osakunta.
1826 Sveogoottilainen osakunta lakkautetaan. Tämän jälkeen ulkomaalaiset opiskelijat kirjautuivat suomalaisiin osakuntiin.
1827 Turku paloi.
1828 yliopisto muutti Helsinkiin. Samana vuonna hyväksytyissä yliopiston statuuteissa eli säännöissä vahvistettiin ylioppilaiden perinteinen jako osakuntiin (avdelningar). Osakuntien tehtävänä oli valvoa ylioppilaiden ahkeruutta ja siveellisyyttä.
1830 syyslukukaudella yliopisto oli suljettuna koleraepidemian takia.
1832 konsistori päätti osakuntien voimakkaasta vastustuksesta huolimatta jakaa kaksi suurinta osakuntaa, Viipurilaisen ja Pohjalaisen.
1833 Viipurilainen osakunta jaettiin Viipurilaiseksi ja Savo-Karjalaiseksi. Konsistorin päätöksellä Viipurilaiseen osakuntaan kuuluivat myös ylioppilaat Inkerinmaalta, Baltiasta, Venäjältä ja ulkomailta.
1837 Pohjalainen osakunta jaettiin Pohjois- ja Eteläpohjalaisiin, jotka kuitenkin jatkoivat käytännössä toimintaansa yhdessä vanhaan malliin.
1839 pohjalaiset viettivät ensimmäistä Porthan-juhlaansa, vanhinta yhä vietettävää akateemista juhlaa.
1844 Pohjois- ja Etelä-Pohjalainen osakunta yhdistyvät takaisin Pohjalaiseksi osakunnaksi.
1846 Turkulaiseen osakuntaan liittyivät Satakuntalainen ja Boreaalinen eli Aurajoen pohjoispuolisten pitäjien osakunta. Uuden osakunnan nimeksi tuli Länsisuomalainen osakunta.
1848 Kumtähden kentällä laulettiin ensimmäistä kertaa Maamme-laulu.
1852 osakunnat kiellettiin, ja ylioppilaat jaettiin tiedekuntapohjaisesti.
1868 osakunnat sallittiin virallisesti uudestaan, vaikka toiminta olikin jatkunut illegaalisti kiellon aikana.
1870 valmistui Ylioppilastalo, lahjoitusvaroin rakennettu talo, jossa oli tilat myös osakunnille.
1872 perustettiin Teknologförening-osakunta Polyteknilliseen kouluun, joka sittemmin muutti nimensä Teknilliseksi korkeakouluksi.
1880 perustettiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.
1901 valmistui Nylands Nationin talo Kasarmikadulle.
1904 Länsisuomalainen osakunta jakautui Satakuntalaiseen ja Turkulaiseen osakuntaan.
1905 Savo-Karjalainen osakunta jakautui Savolaiseen ja Karjalaiseen osakuntaan.
1905 Eteläsuomalainen osakunta erkani Nylands Nationista.
1906 Turkulainen osakunta jakautui Varsinaissuomalaiseen osakuntaan ja Åbo Nationiin.
1907 jaettiin Pohjalainen osakunta Pohjois- ja Eteläpohjalaisiin.
1908 Etelä-Pohjalainen osakunta jakautui Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan ja Vasa Nationiin.
1910 valmistui Osakuntatalo eli nykyinen uusi ylioppilastalo.
1911 valmistuivat Karjalaisen osakunnan tilat Karjalaisten taloon Liisankadulla.
1912 valmistui Pohjalaisten Ostrobotnia-talo kaupungin reunamille.
1921 Teknologföreningen jakautuu ruotsinkieliseen osakuntaan ja suomenkieliseen Tekniikan ylioppilaat -osakuntaan.
1924 Östra Finlands Nation eriytyi Viipurilaisesta osakunnasta.
1931 Keskisuomalainen osakunta eriytyi Hämäläisosakunnasta.
1931 valmistui Hämäläisten talo Kampinkadulle.
1933 Kymenlaakson Osakunta perustetaan.
1937 pakollinen jäsenyys osakunnissa poistui.
1952 valmistui Satakuntatalo Lapinrinteelle Kamppiin.
1972 Tekniikan ylioppilaat lakkautetaan. Suomenkielisten teekkareiden toiminta jatkuu Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnassa, joka perii osakunnan värit.
1974 valmistuivat Eteläsuomalaisen ja Keskisuomalaisen osakunnan tilat Casa Academicalla. Eteläsuomalainen osakunta muutti takaisin uudelle ylioppilastalolle vuonna 1981.
2008 valmistui kolmas ylioppilastalo, Domus Gaudium, johon Karjalainen, Kymenlaakson ja Wiipurilainen osakunta muuttivat.